Markkinatemppu vai perinteinen kristillinen juhla – eri maat juhlivat isänpäivää eri tavoin. Mutta missä maassa lähdetään miesporukalla metsäretkelle oluen ja kinkun kera?

Katolinen Italia juhlii maaliskuussa

Italiassa isänpäivää juhlitaan roomalaiskatolisen perinteen mukaisesti 19. maaliskuuta. Tuolloin on keskiajalta asti vietetty Pyhän Joosefin päivää, Festa di San Giuseppea. Joosefin ansiot isänä liittyvät tietysti rooliin kristinuskon Jeesuksen kasvatti-isänä ja Neitsyt Marian puolisona. 1970-luvulle asti isänpäivä oli julkinen vapaapäivä, sittemmin sitä on vietetty arkisemmissa merkeissä.

Yhdysvalloissa lahjakauppa teki isänpäivän

Yhdysvalloissa isänpäivää ei vietetty katolisten yhteisöjen ulkopuolella ennen 1900-lukua. Uudenlainen perinne sai alkunsa, kun eräs paikallinen seurakunta Washingtonin osavaltiossa järjesti kesäisen juhlapäivän kuuden lapsen yksinhuoltajaisän kunniaksi. Päiväksi valikoitui kesäkuun kolmas sunnuntai, koska muut viikonloput olivat jo aikataulutettuja muille tapahtumille. Paikalliset isänpäiväjuhlat olivat sinnikkäiden tapahtumanjärjestäjien harteilla, eikä perinne ottanut laajemmin tulta alleen.

1930-luvulla erilaisten kuluttajatuotteiden markkinointi kehittyi ja samalla alettiin nähdä isänpäivän vietossa uusia mahdollisuuksia. Olihan äitienpäivän ympärillekin syntynyt lahjaperinteitä. Niin sana isänpäivästä alkoi levitä koko maahan. Vei kuitenkin vuosikymmeniä, ennen kuin perheenisille omistettu päivä kirjattiin kansalliseksi juhlapäiväksi vuonna 1972. Kesäkuun kolmas sunnuntai on tänäkin päivänä maailman suosituin päivä viettää isänpäivää.

Ranskassa isänpäivä mainosti kuulua sytkäriä

Tupakansytytinten valmistaja Flaminaire lanseerasi isänpäivän Ranskassa vuonna 1950. Slogan “Nos papas nous l’ont dit, pour la fête des pères, ils désirent tous un Flaminaire” sanoi isien kertovan, että he haluavat isänpäiväksi Flaminaire-sytyttimen. Ei mennyt pitkään, kun isänpäivä virallistettiin vuonna 1952. Ranskassa on pitkä kansallinen perinne palkita ansioituneita isiä isänpäivänä, samoin kuin äitejä äitienpäivänä. Ranska juhlii Yhdystvaltojen tapaan isänpäivää kesäkuussa.

Saksassa tehdään miesten vaellusretki

Saksan isänpäiväperinne poikkeaa muusta maailmasta. Oikeastaan kyse on miestenpäivästä, Männertagista tai Herrentagista. Sitä juhlitaan helatorstaina kesän korvalla. Vanhaan helatorstain perinteeseen kuului kylän miesten kuljettaminen puuvankkureilla torille. Pormestari antoi palkinnon, yleensä ison kinkkupalan, miehelle, jolla oli eniten lapsia. Tänä päivänä miesporukat lähtevät oluella, viinillä ja paikallisilla herkuilla lastattujen vankkureiden kanssa vaellukselle, minkä lieveilmiönä muun muassa alkoholiin liittyviä liikenneonnettomuuksia tapahtuu normaalia enemmän. Herrojen omalla päivällä on pitkät perinteet etenkin Itä-Saksassa.

Päiväkodissa askarreltu kortti sulattaa suomalaisen isän sydämen

Suomessa isänpäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä vuodesta 1987. Isänpäivä livahti kalentereihin jo 1970-luvulla, mutta sen virallisestamisessa kului vielä hetki. Muiden Pohjoismaiden tavoin sitä vietetään marraskuun toisena sunnuntaina, eli puoli vuotta äitienpäivästä. Joulusesonkia edeltävää hiljaista ajankohtaa ehdottivat – täälläkin – kauppiaat. Vuosien aikana isänpäivästä on kuitenkin muodostunut monelle lämmin ja mukava perinne, ja hyvä syy vierailla sukulaisten luona. Isänpäivään kuuluvat Suomessa ehdottomasti päiväkodissa ja koulussa askarrellut isänpäiväkortit, jotka ilahduttavat saajaa: oli hän sitten isä, isoisä tai muuten tärkeä isähahmo. Uusien perhemuotojen myötä myös isänpäivän perinteet uusiutuvat koko ajan.

Miten teillä vietetään isänpäivää?

Kuvat: Pexels

Rippijuhla on nuorelle tärkeä päivä, ja hyvä syy kokoontua ystävien ja sukulaisten kanssa. Mutta entä rippijuhlien ohjelma – tarvitaanko sellaista? Kysymys jakaa mielipiteet.

Monelle pelkkä yhteinen aika riittää

“Rippijuhlassa ohjelmaa ei yleensä ole, vaan seurustelu, kahvittelu ja ihmisten tapaaminen riittävät”, neuvoo MTV:n artikkeli rippijuhlan järjestäjää. Usein jo ruokailussa onkin ohjelmaa pariksi tunniksi. Aamupäivän konfirmaation jälkeen on hyvä tarjota ensin jotakin suolaista, tai kokonainen lämmin ruoka pitkämatkalaisille. Makeisiin tarjottaviin ja kahviin kannattaa siirtyä vasta sen jälkeen.

Jos tiedetään, että vieraissa on hyviä jutunkertojia, ja porukalla on muutenkin hauskaa yhdessä joka kerta, voi luottaa siihen että juhla etenee omalla painollaan.

Ohjelma tekee juhlasta erityisen

Osa meistä (minä mukaanlukien!) tuumaa, että jokin pieni ohjelma kuuluu jokaiseen juhlaan. Ohjelma saa juhlan poikkeamaan tavallisesta päivästä ystävien ja sukulaisten kanssa, se voi keventää tunnelmaa ja antaa puheenaiheita silloin kun kaikki vieraat eivät tunne toisiaan.

Kun juhlalla on rakenne, on vieraidenkin helppoa rentoutua. He tietävät, missä mennään. Joidenkin mielestä ohjelmanumerot ovat tosi kiusallisia, mutta minusta vähintään yhtä kiusallista on, jos missään vaiheessa ei kerrota, mitä kaikkea juhlassa tuleman pitää. Pahimmassa tapauksessa kaikki ovat hiljaa, kun arkipäiväiset kuulumiset on vaihdettu, eikä kukaan kehtaa kysyä, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Minkälainen olisi hyvä ohjelma rippijuhlaan?

Oli ohjelmaa enemmän tai vähemmän, lähtee suunnittelu aina juhlan sankarin toiveista. Erilaisia vaihtoehtoja voi ehdottaa aina, nuoren oma persoona ja luonnekin huomioiden:

• Alkumalja on juhlava hetki yhteisen iltapäivän alkuun. Maljaksi käy hyvin myös alkoholiton vaihtoehto, kuten raparperisima.
• Kutsuttaisiinko rippipappi ja isoset laulamaan riparilauluja? (Vaikka se ennakkoon kuulostaisi jännittävältä, voi leirin jälkeen tämä olla juuri se juttu, jota nuori toivoo.)
• Voisiko joku kavereista tai sukulaisista laulaa ja soittaa nuorelle tärkeän kappaleen.
• Onko puhe ihan no-no, vai olisiko mukavaa antaa vaarille tai kummitädille mahdollisuus kertoa muutama sana yhteisistä hetkistä juhlan kunniaksi?
• Jokaista vierasta voi pyytää kertomaan jonkin hauskan muiston omalta rippileiriltään.
• Ohjelmaa voi olla myös mölkky- tai krokettimatsi pihalla, jos sää sallii.
• Hannamaista-blogista voit käydä kurkkaamassa kuvainspiraatiota rippijuhlista, joissa nautittiin musiikista pihalla.

Yksi tai kaksi ohjelmaa riittää, ja kovin suurta ja mahtavaa sen ei tarvitse olla. Pienikin ohjelma kohottaa tunnelmaa kummasti.

P.S. Samat ohjelmaideat käyvät myös muihin aikuistumisjuhliin, kuten Prometheus-leirin jälkeiseen juhlaan.
P.P.S. Seuraatko meitä jo Facebookissa, Instagramissa ja Pinterestissä?

Kuvat: StockSnap, Fancycrave

Karkauspäivää on vietetty nykyisellä paikallaan 29.2. vasta vuodesta 2000 alkaen. Muualla Euroopassa karkauspäivä on ollut joka neljäs vuosi juurikin helmikuuhun lisätty yksi ylimääräinen päivä eli 29.2 aina keskiajan lopulta asti. Ennen tätä karkkauspäivä oli Julius Caesarin määräyksen mukaan helmikuun 24. päivä. Tämä karkauspäivä määriteltiin jo vuonna 45 ennen ajanlaskun alkua, joten se oli Suomessa käytössä huimat 2045 vuotta! Helmikuu on vuoden lyhyin kuukausi, sillä Roomassa se oli vuoden viimeinen kuukausi ja näin ollen tahdottiin viettää hieman lyhyempänä..

Kosintojen karkauspäivä

Karkauspäivä on perinteisesti kosintapäivä. Karkauspäivänä on naisten vuoro kosia, sillä karkauspäivä on nurinkurisuuksien päivä. Silloin kaikki on päälaellaan. Naisen esittämä kosinta oli miehisen yhteisön mielestä paitsi sopimatonta myös ennen kuulumattoman naurettavaa ja nurinkurista. Ennen muinoin naiset eivät voineet kosia miehiä, mutta karkauspäivänä maailmankirjat olivat jo muutenkin niin sekaisin, että silloin tällainen uskomattomuus sallittiin. Tapa on tunnettu varsinkin Englannissa jo vuosisatojen ajan. Suomeen karkauspäivän kosimisperinne rantautui 1800-luvun lopulla. Kosintaa ei kuitenkaan tarvitse ottaa vakavasti, vaikkakin tosin kieltävän vastauksen antaneen miehen piti ostaa kosijalle hamekangas. Englannissa kosijat saivat tyytyä käsineisiin.

Naiskosijoiden karkauspäivä on muodostunut leikkimielisesti vanhojenpiikojen merkkipäiväksi. Karkauspäivää voidaankin pitää vanhojenpiikojen onnenpäivänä.

Nainen, ole rohkea ja kosi rakastasi tänään!

Hyvästele talven synkin pimeys ja ota vastaan kevään valo!

Kuin yhdessä hujauksessa talvi on edennyt jo helmikuun alkuun! Tämän vuoden puolella olemme saaneet nauttia sekä aurinkoisista pakkaspäivistä, runsaasta lumentulosta että paukkupakkasista. Pakkasella pysynyt sää ja lumipyryt luovat mahtavat puitteet kunnon laskiaisriehalle! Laskiainen on hyvä aika ulkoilla koko naapuruston tai ystäväporukan voimin yhdessä lasten kanssa temmeltäen. Ulkoilu tekee kaikille hyvää!

Laskiaisrieha on oiva kotimainen muoto Etelä-Euroopassa samaan aikaan vietettävistä pastoon laskeutumikarnevaaleista. Tiesitkö muuten että sana karnevaali tulee sanoista Carne Vale eli jäähyväiset lihalle? Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja sitä vietetään kevätpaaston alkajaisjuhlana. Suomessa laskiainen tarkoittaa varsinaisesti laskiaistiistaita, jota vietetään tänä vuonna 9.2.

Laskiainen on iloinen juhla, jolloin on perinteiseti nautittu raskasta ruokaa sillä edessä on ollut paaston aika, jollloin liha on jäänyt kokonaan pois ihmisten ruokavalioista. Perinteisiä herkkuja ovat olleet nykyään nautittavaa hernekeittoa raskaampi herkku liha- tai sorkkarokka. Yleisestikin rasvoja ja herkkuja nautittiin hyvillä mielin, uskottiinhan niiden jopa tuovan onnea seuraavaan vuoteen luoden pulskaa karjaa. Ranskassa laskiaistiistain nimi onkin osuvasti Mardi Gras eli rasva tiistai. Karjan kasvun lisäksi laskiaiseen liittyi myös paljon muita uskomuksia. Pääasiassa uskomukset ja taiat liittyivät naisten töihin, kuten pellavan kasvuun ja kutomiseen, hyötykasvien kasvattamiseen ja karjaonneen. Uskottiin muun muassa, että tulevan kauden pellavasato oli aina sitä pidempää mitä pidemmälle reki laski mäessä. Tämä lisäksi laskiaisena tuli saunoa hiljaa päivän valossa, jotta säästyisi seuraavana vuonna hynteisten puremilta.

Vietä omat talvikarnevaalisi ulkoilmassa ja pakkaa laskiaisriehaan mukaan evääksi lämmintä juomaa ja herkullista syötävää tai kutsu riehaan osallistunut porukka vaikkapa kotiisi lämmittäville kaakaoille ja kahvikupposille tai vaikkapa saunomaan.

Jos läheltäsi ei löydy sopivaa mäkeä mäenlaskuun, on hiihtoretki, lumikävely tai vaikkapa luistelu mahtavia, tosin hurjapäille rauhallisempia vaihtoehtoja laskiaisriehan ulkoiluohjelmaksi. Mitä perheesi tai ystäväporukkasi päättääkään laskiaisriehassa tehdä, on iloinen ja reipas mieli taattu! Yhdessäolo ja ulkoilu tekee aina hyvää. Aloita oman juhlasi suunnittelu nyt! http://juhlat.fi/plan/laskiaisrieha/

Venäjällä uudenvuoden juhla pakkasukkoineen ja pitkine vapaineen sitoutuu venäläisen, ortodoksisen joulun yhteyteen. Venäjällä vietetään pitkää vapaata vuoden vaihteen ympärillä 1.-5.1. välisenä aikana, jolloin koko kansa viettää ei uskonnollista uuden vuoden juhlaa. Heti uuden vuoden juhlintojen ja pakkasukon vierailun jälkeen vietetään ortodoksista joulua, sillä maassa käytössä oleva juliaaninen kalenteri on meidän gregoriaanista kalenteriamme 13 vuorokautta jäljessä. Joulua vietetään siis meidän loppiaisen jälkeen 7.1. Tuolloin vietettävä kirkollinen joulu päättää pitkän vapaan ja uuden vuoden juhlinnat. Venäjän tärkeimmän vuotuisen juhlan eli uuden vuoden ympärille on luotu pakkasukon satutarina meidän kristillisen joulun ja sen joulupukin korvaajaksi. Pakkasukko (ven. Дед Мороз, Ded Moroz) on muun muassa venäläinen satuhahmo, joka vastaa jotakuinkin joulupukkia. Pakkasukko voi olla punaisissa, sinisissä, harmaissa tai kullanvärisissä vaatteissa, ja koristeltu muun muassa hopeanvärisin lumihiutalein.

Pakkasukko liittyy siis uuteenvuoteen, ei 7.1. juhlittavaan jouluun. Pakkasukko on venäläinen hahmo, joten se on myös pukeutunut venäläisittäin – pitkään turkkiin, joka on vyötetty kankaisella vyöllä. Turkki voi olla melkein minkä värinen tahansa. Päässään Pakkasukolla on pyöreä venäläinen lakki, jonka reunat ovat turkista. Pakkasukon parta on valkoinen, pitkä ja tuuhea. Venäläisen Pakkasukon sanotaan asuvan Luoteis-Venäjällä Veliki Ustjugin kaupungissa, mutta Valko-Venäjällä Pakkasukko asustaa Belavežskajan aarniometsän kansallispuistoon perustetulla Pakkasukon tilalla. Neuvostoliiton vaikutusvallan aikana myötä Pakkasukko oli liitettynä uudenvuoden juhlintaan myös joissakin itäisen Keski-ja Etelä-Euroopan maissa. Neuvostoaikana Pakkasukon rooli oli erityisen tärkeä, koska uusivuosi jäi ainoaksi juhlaksi, jota oli vietetty jo ennen bolsevikkivallankaappausta 1917 ja koska joulu oli kielletty kristillisenä, siis uskonnollisena juhlana. Neuvostovaltaa seuranneen Venäjän aikana uusivuosi Pakkasukkoineen on paljolti ottanut kristillisenkin joulun aseman, sillä se seuraa ajankohdaltaan ei-venäläistä joulua aiemmin kuin venäläis-ortodoksinen joulu.

Pakkasukko kulkee tyypillisellä venäläisellä kolmivaljakolla eli troikalla (kolmen hevosen vetämä reki) ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Lumityttö eli Snegurotshka (ven. Снегурочка, Snegurotška). Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Lumityttö tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita. Pakkasukko vierailee kodeissa tuoden lahjoja jo uuden vuoden aattona, vaikkakin ortodoksista joulua vietetään tästä viikon kuluttua. Pakkasukkoa voidaankin hyvin kutsua myös uuden vuoden pukiksi. Venäjällä joulukuusi onkin ennemmänkin uudenvuoden kuusi ja sen koristeltujen oksien alle pakkasukko jättää lahjansa uudenvuoden aattona. Nykyään tämä alunperin ei uskonnolliseksi juhlaksi ja perinteeksi luotu pakkasukko ja sen tarina on yhdistetty myös uskonnollisen joulun viettoon eli 7.1. vietettävään jouluun, mutta sillä lapset ovat tunnetusti kärsimättömiä, vierailee ukko varmasti myös jatkossa perheiden luona lahjojen kera jo vuoden vaihteen juhlinnan yhteydessä. Näin ollen tämä perinne tulee tuskin tulevaisuudessakaan sekoittumaan uskonnollisen joulun viettoon, vaikka tänä päivänä ortodoksisen joulun asemaa tahdotaankin vahvistaa. 7.1. vietettävän kirkollisen joulun viettoon ei enää liity lahjojen vaihtoa eikä muutenkaan meidän jouluumme verrattavaa juhlaa, vaan tuona päivänä ihmiset perinteisesti kokoontuvat ystävien tai sukulaisten kesken nauttimaan kevyempää, pääasiassa lihatonta illallista, joka pitää sisällään paljon kalaruokia ja salaatteja. Tämä on myös suosittua aikaa matkailla, sillä pitkät uuden vuoden jälkeiset vapaat mahdollistavat ulkomaille lähdön. Näin ollen kirkollisen joulun juhlinnat jäävät huomattavasti vähäisemmäksi kuin vuoden tärkeimmän juhlan, uuden vuoden juhlan vietto.

Lähteet: Wikipedia, Tunturisusi, Venäjä-seura

Kuvat: Tunturisusi, Wikipedia

Eilen juhlittiin Suomen 98:tta itsenäisyyspäivää. Yksi kiinnostavimmista itsenäisyyspäivään liitettävistä perinteistä on Suomen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto. Linnan juhlien mystinen booli kiinnostaa vuodesta toiseen ja sen salaisen reseptin ainesosia pohditaan kuumeisesti. Meitä kiinnostaa kuitenkin erityisesti, mitä löytyi juhlijoiden lautasilta tuossa arvokkaassa juhlassa. Keittiömestari Pipsa Heismaan laatima menu piti sisällään laajan kattauksen kotimaisia herkkuja, jotka olivat sidottu tämän vuoden teemaan eli kulttuuriin. Heismaa kertoo hakeneensa inspiraatiota Jean Sibeliuksen, Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen suosikki mauista, sillä tänä vuonna tuli kuluneeksi 150-vuotta heidän syntymistään. Nämä herrat osoittautuivat suuriksi herkkusuiksi ja laadukkaan ruoan ystäviksi. Makumieltymyksistä osataan ainakin sanoa, että he kaikki pitivät suuresti metsän antimista, kuten marjoista ja sienistä, sekä jokaista heistä yhdisti yksi herkku – kinuski. Kiinnostaako myös sinua mitä Linnassa herkuteltiin? Tässä Linnan juhlien tarjoilut:

Suolaiset tarjoilut:

Lohivoileipäkakkua

Kylmäsavulohileipäsiä

Savuporovoileipäkakkua

Maalaishyytelöä

Vorschmack-kakkusia

Tomaattikakkua

Punajuuri-keltajuuriterriiniä

Metsäsieni-ohramukkusia

Tattihyytelöä

Punajuurikukkia sinihomejuustotäytteellä

Kotimaisia pienjuustoloiden juustoja

Makeita herkkuja:

Kinuskikermakakkua

Ellen Svinhufvud -kakkua

Sibelius-kakkua

Marjakakkua

Puolukka- ja mustikkaruiskukkoja

Sibelius-ässiä ja Sampo-keksejä

Kuusenkerkkämarenkeja

Tyrni- ja mustaherukkamarmeladia

Juomapöydästä löytyi:

Reilun kaupan luomukahvi ja -tee

Linnan perinteinen booli

Puna- ja valkoviini (myös alkoholiton)

Mustikkalimonadi Ahvenanmaalta

Pienpanimo-olutta

Kivennäis- ja tavallinen vesi

Mitä herkkua sinä näistä mieluiten maistelisit? Kiinnostaako sinua, miltä se booli todella maistuu?

Lähteet: kaleva.fi. Kuvat: iltalehti.fi

Halloweeenin klassikkokoriste, suorastaan Halloweenin ikoni Jack O´Lantern kurpitsalyhty on näyttävä ja hauska koriste, joka soveltuu sekä sisä- että ulkokäyttöön. Jenkeissä kurpitsalyhdyt ovat merkittävä osa perinteistä Halloweenin viettoa. Monet perheet hakevat kurpitsaviljelmiltä itselleen täydellisiä kurpitsoja, joista koko perhe kaivertaa yhdessä koristelyhtyjä juhlaa varten. Myös Suomessa kurpitsoja löytyy nykyään kauppojen valikoimista huomattavasti menneitä vuosia enemmän. Valitse oma kurpitsasi ja tee kotiisi juhlan piristykseksi ihastuttava, ekologinen koristelyhty!

Lyhdyn tekoon on hyvä valita vähintään jalkapallon kokoinen kurpitsa, sillä kaiverrus on huomattavasti helpompaa jos kurpitsalla on hieman kokoa. Anna kurpitsan olla huoneenlämmössä vuorokauden verran ennen sen tekoa. Lyhdyn valmistukseen tarvitset kurpitsan lisäksi veitsen ja tussin, sekä mielellään mahdollisimman teräväreunaisen lusikan tai pienen kauhan, jolla kurpitsan sisällön kaivertaminen onnistuu. Myös mattoveitsestä tai muusta kapeasta mutta terävästä välineestä on apua kaiverruksessa. Varaa kurpitsalyhdyn tekoon kostea pyyhe tai paperia, jotta voit pyyhkiä kurpitsan pintaan jäävät tussin jäljet pois lyhdystä.

Toimi näin:

• Aloita kurpitsan teko leikkamalla sen kansi eli varren ympärystä pois. Voit merkata leikkuukohdan ensin tussilla, mikäli se helpottaa sinua leikkaamaan tasaisesti. Leikkaa kanta pois piirtämiesi viivojen mukaisesta tai vapaasti leikkaamalla veitsen kärkeä käyttäen ja hieman sahaten.

• Kaiverra kannen kautta kurpitsan sisusta pois, jotta lyhdyn kasvojen leikkaaminen helpottuu. Voit käyttää tähän sekä veistä että lusikkaa ensin veitsellä sisusta irrottaen ja sen jälkeen lusikalla pois kaivaen.

• Piirrä sitten kurpitsan pintaan tussilla ääriviivat niihin kohtiin, jotka tullaan leikkaamaan kurptsasta pois. Piirrä kurpitsalle haluamasi muotoiset silmät, suu ja nenä. Saat sitä veikeämän lyhdyn, mitä julmemmat silmät ja leveämmän, hampaat paljastavan irvistyksen onnistut piirtämään.

• Leikkaa sen jälkeen kaiverretusta kurpitsasta irti sen pintaan piirrettyjen ääriviivojen mukaan silmät, suu ja nenä.

• Viimeistele lyhty asettelemalla kurpitsan pohjalle foliota, mikäli tuikku tai pieni kynttilä ei pysy suorassa sen sisällä. Sytytä tuikku ja aseta palavan lyhdyn päällä kansi. Voilá!

Kerro meille kuinka sinä onnistuit lyhdyn teossa!

Tiesitkö että rapukausi on yhä käynnissä? Vielä ehdit siis järjestää viihdyttävät rapujuhlat!

Suomessa rapukausi on käynnissä yli kolme kuukautta! Rapukausi alkaa 21.7. ja jatkuu aina lokakuun loppuun asti. Perinteisesti rapujuhlia vietetään eniten niillä alueilla, joista myös rapua suurimmaksi osaksi pyydetään eli pääasiassa Etelä-Suomessa. Rapujuhlien perinnehän on rantautunut Suomeen länsinaapuri Ruotsista, josta syystä rapujuhlien viettoa pidetäänkin lähinnä rannikolla asustavien ja suomenruotsalaisten kesteinä, mutta aivan syyttä!

Yksi syy siihen miksi railakkaat rapujuhlat eivät ole super suosittu perinne on rapujen korkea hinta. Ravut ovat kaupasta hankittuna hintavia, tosin kaupasta ne valmiina hankkimalla pääset itse helpoimmalla sillä tehtäväksesi jää vain rapujen esillelaitto ja nautiskelu. Edullisemmin rapuja pääsee nautiskelemaan mikäli ne pyytää itse tai valitsee pöytään tarjolle ulkomaisia pakasterapuja tuoreiden, kotimaisten sijaan. Päätit sitten tarjota kotimaista tai ulkomaista rapua, täplärapua tai jokirapua, on rapujen herkullisuus ja ruokailijoiden tyytyväisyys taattu. Mikäli et hanki rapuja kypsänä, älä säikähdä niiden valmistusta. Rapujen keittäminen ei ole hankalaa, sillä tarvitset vain suuren kattilan, keittovettä, nipun tilliä kukintoineen, sekä suolaa ja sokeria. Tärkeintä on, että lisäät ravut keittoveteen elävänä ja keität ne kypsäksi. Tämä vie noin 8-12 minuuttia rapujen koosta riippuen. Keittoaika lasketaan siitä, kun viimeisen ravun lisäämisen jälkeen vesi kiehuu taas runsaasti.

Miten rapuja sitten syödään?

Rapujen syöminen on kieltämättä sotkuista mutta oikea kuorimis- ja syöntitekniikka, sekä välineet helpottavat syömistä. Näistäkin huolimatta rapujen syöminen vaatii oman aikansa ja ripauksen kärsivällisyyttä. Mutta sehän juuri parasta onkin, että ruokapöydässä saa parhaimmillaan kulumaan useita tunteja! Keskity tarjoiluissa näyttäviin, tuoreisiin rapuihin tai valmista tämän lisäksi pöytään ruokaisampaakin syötävää, vaikkapa rapuskagenia, höyryävää keittoa tai mätitahnaa. Pääruoaksi sopii herkullinen lihapaisti sienikastikkeen ja uusien perunoiden kera.

Kun katat kestejä varten, kata pöytään ainakin juomavettä ja juomalasit, snapsilasit, alkupala ja katelautaset, rapusakset tai terävät veitset, yksi ylimääräinen syvä lautanen, sitruunaa, voita ja paahtoleipää. Ruokailusta siistimmän tekevät rapukauluri, servetit ja jokaisen ruokailijan käsien huuhtelua varten varattu pieni vati tai syvä lautasellinen sitruunavettä tai vaihtoehtoisesti kosteuspyyhkeet. Illan isännän tai emännän asun siistinä pitää teeman mukainen rapuessu.

Ruokailusta siistimpää ja mutkattomampaa tekee oikea ravun kuorimistekniikka. Tekniikan ei tosin tarvitse olla täydellinen, sillä tärkeintä on päästä nauttimaan herkullisista ravuista. Mikäli vinkit kuitenkin ovat tervetulleita, toimi seuraavan ohjeen mukaan:

• Irrota sakset tyvestä ja poista saksen pienempi nivel.
• Ime saksessa oleva mehu tyveen syntyneestä reiästä
• Halkaise saksi rapuveitsen avulla ja irrota liha syötäväksi
• Irrota selkäpanssari (hyvän otteen saa silmien takaa) ja kaavi panssarin sisällä oleva rapuvoi talteen, ime keskivartalosta maukas mehu
• Väännä ravun pyrstö irti keskiruumiista: ota luja ote pyrstöstä ja toisella kädellä ravun yläruumiista, kierrä pyrstöä kunnes se irtoaa
• Halkaise pyrstö alapuolelta rapuveitsen avulla (laita veitsi pyrstön ja lihan väliin, kierrä veistä), irrota liha ja poista siitä peräsuoli (pyrstön alapuolella melko pinnassa kulkeva mustahko juova).
• Voitele paahtoleivän pala, ripottele päälle tilliä. Kokoa saksien ja pyrstön liha leivän päälle tai nauti ne sellaisenaan.

Seuraa rohkeasti kokeneempien ravunsyöjien esimerkkiä ja pyydä heiltä häpeilemättä apua, jos se on tarpeen.

Älä unohda juomalauluja!

Tulosta jo valimiiksi ruokapöytään muutaman perinteisesti rapujuhliin liitettävän juomalaulun sanat. Näin kukaan ei voi kieltäytyä laulamasta, sillä kaikki varmasti tietävät sanat! Tässä muutamia juomalauluja rapujuhlien viihteeksi:

Livet är härligt (sävel: Kasakkapartio)

Livet är härligt!
Tavarits, vårt liv är härligt!
Vi alla våra små bekymmer glömmer,
när vi har fått en tår på tanden,
SKÅL!

Tag dig en vodka!
Tavarits, en liten vodka!
Glasen till botten vi tillsammans tömmer.
Det kommer mera efter handen,
HEJ!

Helan går

Helan går sjung hoppfaderallanlallanlej
Helan går
sjung hoppfaderallanlallanlej.
Ock den som inte helan tar
han ej heller halvan får.
Helan går,
sjung hoppfaderallanlallanlej.

Tänään otetaan (sävel: Joulu on taas)

Tänään otetaan, tänään otetaan, helevetin paljon viinaa.
Huomenna on, huomenna on, helevetin kova krapula
I dag ska vi ta, i dag ska vi ta, helevete mycket brännvin.
I morgon ska vi ha, i morgon ska vi ha, helevete kova krapula.
Tänä vötame, tänä vötame kuradima palju viina. Homme meil on, homme meil on kuradima kova pohmakas.

Jänis istuis maassa

Jänis istuis maassa hörppien, hörppien.
Mikä sul on jänönen kun et enää hyppele. Hörppää pois, hörppää pois, hörppää pois.
Hörppää pois Sjung hopp faderallan lallan lej
Hörppää pois Sjung hopp faderallan lallan lej.
Och dem som inte hörppää pois, Han ei enää hyppele
Hörppää pois Sjung hopp faderallan lallan lej.
HEJ!

Lähteet: kaikkijuhlista.fi, Helsingin yliopiston kemistit ry, kalatalo.fi, lauluwiki, korianteri.fi

Mietitkö, mitä lahjaksi vauvalle ja vauvan kotiin? Ovatko rotinat sinulle tuttu perinne?

Rotina on vanha karjalainen perinne. Rotinat tarkoittavat ruokalahjaa, joka annetaan vastasynnyttäneelle äidille vierailun yhteydessä. Perinteen mukaan äidille annetaan lahjana ravitsevaa ruokaa, joka eheyttää voimia synnytyksen jälkeen. Ennen vanhaan ruokalahja on sisältänyt esimerkiksi leipää tai pullaa, voita, lihaa, maitoa ja juustoa. Nämä on pakattu joko leivinlaudalle kankaan alle tai annettu korissa vastaanottajalle.

Nykypäivänä ruokalahja voi olla esimerkiksi itse tehty piirakka tai salaatti. Rotinat ovat mieltä lämmittävä osoitus välittämistä ja huolenpitoa. Rotinaperinne on paitsi erittäin ihastuttava ja käytännönläheinen tapa muistaa tuoretta äitiä, se on myös ekologista.

Moni perhe ei tarvitse tai halua materiaa kotinsa nurkkiin. Ruoka piristää kaikkia pöydänääreen käyviä ja lahjansaajaperhettä jopa usemman päivän ajan.

Jos et ennen tätä ollut tutustunut rotinaperinteeseen, ala nyt vaalimaan sitä! Älä kävele kyläillessä sisään kahta kättä heiluttaen ja käy siellä valmiiseen pöytään vaan tuo mukanasi eväskori ja tarjoudu itse laittamaan pöytä koreaksi. Ole sinä se vierailija, joka tuo vauvavierailulleen mukanaan herkkuja koko perheelle.

Mitä viedä rotinoiksi?

Rotinat voivat olla mitä vain! Vietpä sitten mukanasi suolaista tai makeaa, itse valmistettua tai valmiina hankittua syötävää, on perheen ilahtuminen taattu. Ota herkutteluhetken ajaksi vauva syliisi ja anna perheen nauttia tästä luksuksesta rauhassa.

Miten sinä olet muistanut vastasynnyttänyttä?

Lähteenä käytetty: Helsingin Sanomat

Polttareiden ei tarvitse olla nöyryyttävä kokemus morsiamelle tai sulhaselle! Kuten hääjuhlatkin, miksei myös polttarit voisi ilmentää morsiamen tai sulhasen omaa persoonaa ja mieltymyksiä? Tärkeintä on suunnitella morsiamen ja sulhasen näköiset polttarit ja kunnioittaa polttarisankarin toiveita sekä varmistaa, että polttarisankari varmasti viihtyy omissa juhlissaan. Perinteiset pelleilyhengessä tehdyt ohjelmanumerot ja alkoholin huuruiset juhlat eivät ole kaikkia varten, mutta se ei ole syy jättää polttareita juhlimatta.

Polttareiden viettäminen on mukava perinne ja hyvä syy juhlia yhdessä parhaiden ystävien kanssa. Juhlittavan morsiamen tai sulhasen on rohkeasti ilmaistava ovat mielipiteensä, jotta juhlat ovat varmasti juhlittavan itsensä mieltymysten mukaiset. Näin taataan juhlien kuningattaren tai kuninkaan viihtyminen juhlissa, eikä polttareissa tarvitse pelätä nöyryytystä. Polttarisankaria voi myös pyytää itse laatimaan vieraslistan, kenen kanssa polttarisankari toivoisi saavansa viettää ikimuistoiset polttarit. Muista olla ajoissa liikenteessä, varaa palvelut hyvissä ajoin ja varaa aikaa suunnitteluun.

Kokosimme polttareiden suunnittelijoiden iloksi ja avuksi viisi mahtavaa ideaa erilaisiin polttareihin. Minkälaiset juhlat olisivat juuri sinun ystävällesi parhaat mahdolliset?

Action-polttarit

Action-polttarit sopii polttarisankarille joka rakastaa menoa ja meininkiä. Nykyään löytyy laaja valikoima erilaisia palveluntarjoajia, jotka tarjoavat vaikka minkälaisia elämyksiä. Valikoimista löytyy esimerkiksi paintballia, pikaveneajelua, laskuvarjohyppyä, koskenlaskua ja karting-ajelua. Kokoa hyvä porukka kasaan ja vietä menevä päivä parhaassa seurassa, yhdessä tekemisen meininki ja hauskanpito on tärkeintä. Adrenaliinin täyteisen päivän jälkeen on mukava päästä rentoutumaan vaikkapa kimppasaunaan.

Tällaisia vauhtilajeja varattaessa kannattaa ottaa huomioon tiettyjä asioita. Elämysten palveluntarjoajilla on usein tiettyjä erityisvaatimuksia, kuten paino- tai pituusrajat, täysi-ikäisyys, ikäraja, vakuutukset tai terveydentila. Kannattaa myös muistaa, että usein vauhdikkaissa lajeissa osallistujat eivät saa olla alkoholin vaikutuksen alaisena.

Wellness-polttarit

Wellness-polttarit on trendikäs vaihtoehto terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostuneelle polttarisankarille. Tällaiset polttarit voidaan järjestää jopa häitä edeltävänä päivänä, ja polttarisankari on varmasti rentoutunut ja voi aloittaa hyvillä mielin seuraavana aamuna juhlapäivänsä. Aloita wellness-polttarit heti aamusta, polttareiden ei aina tarvitse kestää iltaan saakka. Baarissa rymyäminen ei ole wellness-polttareiden tarkoitus, joten päivän voi hyvin suunnitella alkavan yhteisestä aamiaisesta tai brunssista ja päättyvän herkulliseen illalliseen tai kesäiltana vaikkapa piknikille.

Ihana polttaripäivä voidaan aloittaa esimerkiksi herättämällä polttarisankari virkistävällä ja terveellisellä vihersmoothiella. Ihanan herätyksen jälkeen voi jatkaa porukalla joogakurssille. Erilaisia joogakursseja on laidasta laitaan, miten olisi äijäjooga, hot jooga tai saunajooga. Teeman mukaista muuta yhteistä tekemistä on mm. raakasuklaa- tai raakakakkukurssi. Mikä olisikaan parempaa, kun ensiksi yhdessä kokata ja sen jälkeen herkutella ansaitusti! Sään salliessa voit myös järjestää terveellisen ja maittavan piknikin puistossa ja ohella muuta rentoa ohjelmaa luonnossa. Ota selvää löytyykö kaupungista esimerkiksi mahdollisuutta harrastaa puistojoogaa tai suppausta, eli seisten melontaa.

Hyvänolon polttaripäivä voidaan päättää yhteiseen rentoutusmeditaatioon tai maittavaan illalliseen. Rauhallinen lopetus sopii wellness-polttareiden teemaan ja jokaiselle osallistujalle jää varmasti rentoutunut ja latautunut olo hääjuhlaa varten.

Mökkipolttarit

Monen polttarisankarin toiveena on vain yksinkertaisesti viettää laatuaikaa parhaiden ystävien kanssa. Ohjelmaan voi tällöin kuulua yhteistä ruoanlaittoa, hyvää ruokaa ja juomaa, seurustelua, pelejä ja leikkejä. Ohjelmaksi riittää rentoa yhdessäoloa tärkeimpien ihmisten kanssa.

Jos kokkaustaitoja ei löydy, tilatkaa porukalla ammattikokki kokkailemaan näyttävä ateria tai tilatkaa ruuat catering-palvelusta. Rennot polttarit voi järjestää helposti jonkun ystävän mökillä tai vuokratussa mökissä, jos omaa mökkiä ei porukasta löydy. Moniin vuokramökkeihin on mahdollista ostaa loppusiivous. Palvelun hankkiminen kannattaa, sillä näin imuroinnin ja tiskit voi jättää muiden huoleksi. Järjestäkää osallistujien kesken leikkimielinen tikanheittokisa tai rakentakaa oma minigolf tai frisbeegolfrata. Ripaus hemmottelua yhdessäolon lisäksi tekee varmasti vaikutuksen morsiameen tai sulhaseen ja juhlat ovat varmasti polttarisankarin näköiset.

Jos juhlapaikasta löytyy sauna, voi morsiammelle järjestää ikimuistoisen hemmottelusaunan, jossa voi tehdä perinteisiä morsiusloitsuja ja taikoja tulevan liiton onnellisuuden takaamiseksi. Perinteisiä loitsuja voi aina modernisoida ja muokata polttarisankarin tyyliin sopivaksi, omia suosikkeja ja vanhoja perinteitä yhdistelemällä voi luoda ainutlaatuisen ja rentouttavan kokemuksen tulevalle morsiammelle. Koristele sauna ja kuisti ihanan tunnelman luomiseksi esimerkiksi luonnonkukilla, kynttilöillä tai koivunoksilla.

 Hemmottelupolttarit

Jos haluat antaa polttarisankarille pientä luksusta ja rentoutumista kiireen ja hälinän keskelle, hemmottelupolttarit ovat oikea valinta. Harmoninen ja rentouttava ilmapiiri tulevat varmasti tarpeeseen hektisten hääsunnitteluiden lomassa. Varaa hemmottelupolttareita varten esimerkiksi aika dayspahan tai kylpylään. Vai miten olisi pieni irtiotto ja varaus luksushotelliin tai minireissu Tallinnaan?

Hemmottelupolttarit sopivat erityisesti pienelle porukalle. Toki tällaiset polttarit voidaan järjestää myös isommalle porukalle, mutta tällöin täytyy ottaa huomioon esimerkiksi kauneushoitoloiden mahdollisuus palvella koko seuruetta. Kauneushoitoloista voi kysyä varauksen yhteydessä, onko mahdollista, että kaikki osallistujat voisivat olla hoidettavana samaan aikaan samassa tilassa. Tällaiseen järjestelyyn on yleensä määritelty maksimi osallistujamäärä. Ole myös ajoissa varauksen kanssa. Varsinkin kesä sesonkina kannattaa varata hoidot jo hyvissä ajoin. Kannattaa varautua siihen, että useimmat kauneushoitolat ja kosmetologit voivat olla kesälauantaisin kokonaan suljettuina tai auki vain sopimuksen mukaan.

Kauneushoitojen jälkeen on ihana kääriytyä pehmeään kylpytakkiin ja kilistellä juhlan kunniaksi. Rentoutumishetken jälkeen suunnatkaa porukalla brunssille, lounaalle tai illallistamaan, ajankohdasta riippuen. Jos olette varanneet yön hotellista, on polttarit ihana päättää yhteiseen aamiaiseen tai brunssiin seuraavana aamuna. Tehkää varaus buffetaamiaiseen tai tilatkaa aamiainen hotellihuoneeseen.

 Sporttipolttarit

Sporttipolttarit sopivat menevälle tyypille! Erilainen idea on järjestää sporttipolttarit urheilutapahtuman yhteydessä. Kerää porukka kokoon ja osallistu vaikka ExtremeRuniin tai Naisten Kymppiin ja varaa urheilun päätteeksi palauttava saunavuoro. Voit tilata pitopalvelulta saunalle herkullista ruokaa ja juotavaa tai valmistaa tarjoiltavat itse. Sporttipolttarit eroavat perinteisten polttareiden ohjelmasta, mutta ovat sitäkin hauskemmat! Sporttipolttarit ajavat polttareiden perimmäistä tarkoitusta, tarjoten mahtavat puitteet yhdessä ololle, sillä yhdessä urheillessa yhteishenki korostuu ja onnistumisista nautitaan yhdessä. Toisten kannustaminen ja uusien kokemuksien jakaminen kohottavat tunnelman korkealle! Usein tällaisiin urheilutapahtumiin voi halutessaan pukeutua hauskasti teeman mukaisesti, joten tätä polttariperinnettä voidaan noudattaa myös sporttaillessa!

Myös perinteiset urheilulajit sopivat polttariohjelmaan erittäin mainiosti! Jätkäporukalla oma tennisvuoro, kössisalin vuokraus tai lätkähallivuoro nostattaa koko porukan energiaa mukavasti. Tankotanssikurssi tai yksityinen jumppatunti ovat sporttista, mutta takuulla hauskaa ohjelmaa naisporukan polttareihin. Sporttipolttareiden lajien ei tarvitse olla kaikille osallistujille ennestään tuttuja, sillä hyvissä sporttipolttareissa liikuntaan suhtaudutaan rennolla asenteella, hyvä olo ja meininki edellä. Liikuntatiloja ja ohjauksia varatessasi, muistathan olla ajoissa liikkeellä!

Rauhallisemmat sporttipolttarit voidaan järjestää esimerkiksi sporttibaarissa, jossa yhdistyy hyvä ruoka, juoma, sekä urheilu. Baarista voitte varata oman pöydän tai tilan, jossa koko seurueella on mahdollisuus istuskella perinteisten pubilajien pelailun ohella. Sporttibaarissa voitte nautiskella urheilusta penkkiurheilun merkeissä ja osallistumalla rennosti vaikkapa heittämällä tikkaa tai järjestämällä leikkimielisen bilisturnauksen.

‪#‎polttarit‬ ‪#‎juhlat‬